Tavoitteenamme on hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto vuoteen 2030 mennessä.

Vuonna 2020 EPV Energian sähköntuotannossa

• uusiutuvien energianlähteiden osuus oli 44,3 prosenttia
• päästöttömien energianlähteiden osuus oli 85,2 prosenttia

EPV Energia tuottaa ja hankkii sähköä ja lämpöä osakkailleen, kotimaisille energiayhtiöille. EPV Energialla on jo lähes 70 vuoden kokemus vastuullisesta energiantuotannosta. Panostamme määrätietoisesti päästöttömään, toimintavarmaan energiantuotantoon. Yhtiö on uudistanut energiantuotantopalettiaan voimakkaasti, minkä ansiosta hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi.

Vuonna 2020 tuulivoiman osuus EPV:n energiantuotannosta kasvoi jälleen

EPV Energia on yksi johtavista toimijoista teollisen mittakaavan tuulivoimatuotannossa Suomessa. Yhtiön tuulivoimaohjelma käynnistyi jo vuonna 2006. Vuonna 2020 jo noin 25,6 prosenttia EPV:n energiantuotannosta tuli tuulivoimasta. Tuulivoima on yksi yhtiön tärkeimmistä energiantuotantomuodoista ja EPV:n tavoite on lisätä sen osuutta konsernissa entisestään.

Viidennen tuulivoimapuiston rakentaminen eteni aikataulussa, ja kuudennessa puistossa aloitettiin jo alustavat työt

Vuonna 2020 EPV Energia jatkoi viidennen tuulivoimapuiston rakentamista Teuvan Paskoonharjulle. Hanke on markkinaehtoinen tuulivoimainvestointi. EPV-konsernin viidennen teollisen mittakaavan tuulivoimapuiston on arvioitu valmistuvan vuonna 2022.

Tuulivoimapuiston rakennustyöt etenivät vuonna 2020 aikataulussa, ja tuuliturbiinien perustukset valettiin kaikille 21 uudelle tuulivoimalalle. Myös infratyöt ja sähköasema saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Valmistuessaan puistossa on kaikkiaan 23 tuulivoimalaa. Tuulipuiston vuotuinen tuotto on noin 400 000 megawattituntia sähköä.

​Esivalmistelutyöt EPV:n kuudennen tuulivoimapuiston osalta alkoivat marraskuussa 2020 Närpiön Norrskogenissa. Valmistelevien töiden urakka tulee kestämään tammi-helmikuun 2021 vaihteeseen. Suurin osa hankealueesta tullaan raivaamaan vasta sitten kun puistolle on tehty lopullinen investointipäätös.

EPV:n tuulivoimakehitys on aina perustunut pitkän tähtäimen näkökulmaan, ja markkinaehtoisuus on ollut tavoitteenamme alusta asti. Nyt tämä tavoite on saavutettu. Teuvan hankkeen myötä EPV Energia -konsernin tuulivoimayhtiöiden vuotuinen tuulivoimatuotanto tulee ylittämään yhden terawattitunnin rajan.

Nykyisten tuulivoimapuistojen vuosi 2020

Vuosi 2020 oli tuotannoltaan ennätyksellinen kaikissa EPV:n tuulivoimapuistoissa. Yhteistuotanto oli jopa 868 GWh.

Metsälän tuulivoimapuistossa sattui syyskuussa kaksi poikkeuksellista tapahtumaa, joissa tuuliturbiinin siipi rikkoutui ja putosi alas voimalan juurelle. Molemmat vahingot liittyivät ukkosenilmoihin ja salamaniskuihin. Tarkemmat tekniset selvitykset ja korjaavat toimenpiteet jatkuvat vielä kevätkaudella 2021.

EPV Energia vastaa tuulivoimapuistoistaan koko niiden elinkaaren ajan

EPV Energia vastaa tuulivoimapuistojensa toimivuudesta ja turvallisuudesta koko niiden elinkaaren ajan. Tämä pitää sisällään myös tuulivoimalapaikkojen uudelleen käytön ja kierrätyksen.

Tuulivoimalapaikat voidaan käyttää uudelleen riippuen sen ajan teknologiasta ja energiaratkaisuista. Purettujen tuulivoimaloiden paikalle voidaan kunnan ja voimaloiden maanomistajan niin halutessa rakentaa uudet tuulivoimalat. Paikka sinänsä on arvokas, koska sinne on jo rakennettu tiet ja sähköverkko. Alueen etu on myös ennen kaikkea alueen tuulisuudesta saatavilla olevat tarkat tiedot pitkältä ajanjaksolta.

Jos uudelleen käyttö ei ole mahdollista, tuulivoimalat puretaan kokonaisuudessaan, ja EPV vastaa niiden purusta ja siitä, että kaikki turbiinin osat viedään pois tuulivoimapuistosta. EPV Energia sitoutuu nollajätteisiin tuulivoimaloihin eli pyrkii arvoketjuun, joka ei synnytä jätemateriaaleja, vaan kaikki materiaali pyritään hyödyntämään uudelleen.

Suurin osa turbiinista voidaan kierrättää jo nyt. Toistaiseksi tuulivoimalan vaikeimmin kierrätettävä osa ovat voimalan lavat, jotka koostuvat toisistaan vaikeasti eroteltavista materiaaleista. Vaikka Suomessa puretaan tuulivoimaloita isommassa mittakaavassa vasta 2030-luvulla, syntyy komposiittimuovijätettä myös muilta aloilta, ja komposiittimateriaalin kierrätyksen haasteisiin ja vaihtoehtojen etsintään on herätty myös meillä. Myös EU-tasolla on meneillään monenlaisia erilaisia kehityshankkeita, joissa tutkitaan miten tuuliturbiinien lapojen materiaaleja tai turbiinin tornit voidaan tulevaisuudessa käyttää uudelleen.

Tuotamme päästötöntä perusvoimaa ja säätövoimaa uusiutuville energiamuodoille

EPV Voima -liiketoiminta-alueella vesi- ja ydinvoimasähköä tuottavat EPV:n osakkuus- ja omistusyhteysyritykset

• Pohjolan Voima
• Teollisuuden Voima
• Voimapiha

Vastuullisesti tuotettuna ydinsähkö on elinkaareltaan ympäristöystävällinen ja turvallinen tapa tuottaa sähköä. Laitosten elinkaari on useita kymmeniä vuosia, ja ne tuottavat sähköä täysin päästöttömästi vesi- ja tuulivoiman tapaan.

Ydinvoima on osa päästöttömän sähköntuotannon tulevaisuutta

Ydinvoimasta ei aiheudu kasvihuonepäästöjä eikä ilmansaasteita. Erona tuuli- ja aurinkovoimaan on se, että ydinvoima ei ole säästä riippuvainen.

Teollisuuden Voima on energiayhtiö, joka tuottaa sähköä Eurajoen Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa kahdella laitosyksiköllä Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2.

Valtioneuvosto myönsi maaliskuussa 2019 käyttöluvan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Eurajoen Olkiluotoon valmistuvalle OL3-ydinvoimalaitosyksikölle. Lupa on voimassa vuoden 2038 loppuun saakka. TVO:n tämänhetkisen aikataulun mukaan Olkiluoto 3 -laitosyksikön säännöllinen sähköntuotanto alkaa alkuvuodesta 2022.

Ydinvoimalla on tärkeä rooli Suomen ja Euroopankin päästöttömässä energiantuotannossa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Se on erittäin tärkeä energiantuotantomuoto myös EPV Energialle ja se on yksi tärkeimmistä työkaluista myös yhtiön hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Vuonna 2020 ydinvoiman osuus EPV:n tuotannosta oli 36 prosenttia

Teollisuuden Voima (TVO) on jo noin 40 vuoden ajan toimittanut ydinvoimaa EPV Energialle Olkiluoto 1 ja 2 ydinvoimaloista. Lisäksi olemme mukana Olkiluoto 3 -hankkeessa. Vuonna 2020 ydinvoiman osuus EPV:n sähkönhankinnasta oli 36 prosenttia. Olkiluoto 3 tulee kaksinkertaistamaan EPV:n ydinvoimatuotantomäärän. Vuonna 2025 ydinvoiman osuus EPV:n energiantuotannosta arvioidaan olevan noin 40 prosenttia.

Ydinvoiman merkitys Suomen sähkön tuotannolle ja päästöttömyystavoitteiden saavuttamiselle on erittäin merkittävä. Suomen sähköntuotannosta tuotetaan tällä hetkellä noin 33 prosenttia ydinvoimalla. Tulevaisuudessa ydinvoiman osuuden Suomen sähköntuotannosta arvioidaan nousevan lähes 45 prosenttiin.

IPCC-ilmastoraportin myötä ydinvoima on ollut jälleen paljon keskusteluissa mukana. Ydinvoima on tällä hetkellä vesivoiman ohella merkittävin päästöttömän sähköntuotannon muoto. Esimerkiksi Euroopan päästöttömästä sähköntuotannosta noin 50 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla. Yksi keskeisimmistä argumenteista ydinvoiman lisärakentamisen puolesta on ilmastotavoitteiden saavuttaminen.

Ydinjätteen loppusijoituspaikan rakentaminen loppusuoralla

Ydinjätteen loppusijoitus on ratkaistu Suomessa. Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan ydinvoimaloidensa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutkimuksesta ja käytännön toteutuksesta. Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Eurajoen Olkiluodon kallioperään.

Suomi on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen edelläkävijä. Yksikään maa ei Suomen lisäksi vielä ole edennyt loppusijoituksen toteutusvaiheeseen. Monilla ydinenergiaa käyttävillä mailla on käytössään loppusijoituslaitoksia matala- ja keskiaktiivisia jätteitä varten, mutta korkea-aktiivisen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta ei ole vielä aloitettu missään. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisu on Suomessa suunniteltu yksityiskohtaisella tarkkuudella. Posiva on edennyt määrätietoisesti suunniteltua aikataulua noudattaen kohti loppusijoituksen toteuttamista eli tuotantovaihetta, sillä ratkaisun tekemistä ei haluta siirtää tuleville sukupolville.

Vastuu ydinjätehuollosta kuuluu ydinvoimayhtiöille, joiden on huolehdittava tuottamiensa ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja vastattava niiden kustannuksista. Ydinenergialain mukaan ydinjäte pitää käsitellä, varastoida ja loppusijoittaa Suomen omalla alueella, eikä muiden maiden ydinjätettä saa tuoda Suomeen.

Loppusijoituksen valmisteluun ja käytännön toteutukseen on varattu reilusti aikaa. Perusteellisella valmistelulla ja toteutuksella varmistetaan loppusijoituksen turvallisuus.

• 1980-luvulla alkoi loppusijoituksen valmistelu
• 2000 valittiin loppusijoituspaikaksi Eurajoen Olkiluoto
• 2012 jätettiin loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus.
• 2015 saatiin rakentamislupa marraskuussa
• 2020 jätettiin laitoksen käyttölupahakemus nykyisen aikataulun mukaan. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa 2020-luvulla.

Vesivoiman tuottaja hoitaa ja kehittää vesiympäristöä aktiivisesti

Omistusyhteysyrityksemme Pohjolan Voima (PVO) tuottaa vesivoimalla sähköä kotimaassa. Yhtiö hoitaa ja kehittää vesiympäristöä aktiivisesti, esimerkiksi

• rantoja kunnostamalla
• kalojen istutuksilla ja ylisiirroilla
• tekemällä yhteistyötä vaelluskalojen luonnonkiertoon palauttamiseen tähtäävissä hankkeissa.

PVO-Vesivoima käynnisti uuden hankkeen Iijoen vaelluskalakantojen vahvistamiseksi. Hankkeessa Haapakosken voimalaitokselle rakennetaan alasvaellusväylä ja kiinniottolaite smolteille, eli lohen ja taimenen poikasille.

EPV Energia on myös osaomistajana Voimapiha Oy:ssä, joka toimittaa omistajilleen uusiutuvaa energiaa ruotsalaisista vesivoimalaitoksista. Voimapiha on välillisesti mukana Ruotsin vesivoimarahastossa, jonka toiminta aloitettiin 2019 alussa. Vesivoimarahaston osakkaat vastaavat 95 prosenttia Ruotsin vesivoimatuotannosta. Vesivoimalaitokset voivat jatkossa hakea siitä rahoitusta uusiin ympäristöinvestointeihin. Vuonna 2020 vesivoiman osuus EPV:n sähkönhankinnasta oli 11,4 prosenttia.

Lämpöenergialuolaston käyttöönotto tuo joustoa tulevaisuuden energiantuotantoon

Vuonna 2020 Vaasan Vaskiluodossa otettiin käyttöön Suomen suurin lämpöenergiavarasto, joka monipuolistaa alueen lämmöntuotantoa nyt ja tulevaisuudessa. Latausta suoritetaan voimalaitoksella ja energiavarastosta puretaan lämpöä alueen kaukolämpöverkkoon. Lämpöenergiavarasto toimii optimointivälineenä osana EPV:n energiatuotantoportfoliota. Se vähentää EPV Energian kivihiilen käyttöä keskimäärin 30 prosenttia ja tuo joustoa tulevaisuuden energiatuotantoratkaisuihin.

• Lämpöenergiavaraston kallioluolien yhteistilavuus on 210 000 m³
• Varaston lataus- ja purkuteho on 100 MW

Tulevaisuudessa lämpöenergiavarastoa voidaan hyödyntää käytännössä tuotantomuodosta riippumatta. Lämpövaraston tuoma jousto on keskeinen tekijä energiantuotantojärjestelmässä myös nykyisten laitosten elinkaaren jälkeen. Paikalle rakennettua teknologiaa pystyy helposti uudistamaan ja muokkaamaan uusia käyttötarkoituksia varten. Sen yhteyteen tullaan kytkemään esimerkiksi mahdollinen tuleva vetyhanke, ja luolastoa voidaan lämmittää vaikkapa tuuli- tai aurinkovoimalla sähkökattilateknologiaa hyödyntäen.

Energiavarastoa koeajettiin kesän 2020 aikana ja alkulataus suoritettiin Westenergyn jätteenpolttolaitoksen ylimääräistä lämpöenergiaa hyödyntämällä. Energiavarastoa hallinnoi Vaasan Voima Oy.

Tornion Voima vaihtoi öljystä maakaasuun, ja energiayhteistyötä Outokummun kanssa laajennettiin

Tornion Voiman Kemin kaivoksen lämmöntuotannossa luovuttiin öljyn käytöstä ja vaihdettiin maakaasuun (LNG) suunnitellusti. Maakaasukäyttöinen lämpökattila ja maakaasulämmitysjärjestelmän raitisilmakuilu valmistuivat suunnitellusti syksyllä 2020. Tämä toimenpide lopetti kaivoksen lämmöntuotannon hiukkaspäästöt sekä alentaa CO₂-päästöjä arviolta ?? prosenttia.

Tornion Voiman ja Outokumpu Chromen energiayhteistyö laajentui. Tornion Voima osti vuoden lopussa Outokummulta

• 2 kappaletta lämmöntalteenottokattiloita
• kaukolämpöakun
• kaukokylmälaitoksen

Yhteistyöllä pyritään resurssien optimointiin. Samalla lämpöasiakasta pystytään palvelemaan paremmin laitosalueella.

Voimalaitokset mukana Energiatehokkuussopimukset-ohjelmassa

Kaikki CHP-laitokset, joista EPV Energia omistaa vähintään 50 prosenttia, ovat olleet jo vuosia mukana valtakunnallisessa Energiatehokkuussopimukset-ohjelmassa. Näihin laitoksiin lukeutuvat

• Vaskiluodon Voima Oy
• Seinäjoen Voima Oy
• Tornion Voima Oy

Energiatehokkuussopimukset-ohjelma ohjaa meitä aktiivisesti hakemaan kohteita toimintamme energiatehokkuuden parantamiseksi. Näillä toimenpiteillä parannamme voimalaitoksen hyötysuhdetta, mikä näkyy päästöjen vähenemisenä ja kustannussäästöinä.

Seinäjoen Voiman ja Vaskiluodon Voiman laitokset auditoitiin ympäristöjärjestelmäsertifikaattien mukaan

Energiatehokkuussopimuksen lisäksi voimalaitoksista Seinäjoen Voima sekä Vaskiluodon Voima ovat myös sertifioituja ympäristöjärjestelmiensä (ISO 140001:2015) sekä ETJ+ Energiatehokkuusjärjestelmän osalta. Vuonna 2020 molemmat laitokset auditoitiin sertifikaattien tiimoilta.

Seinäjoen Voiman ympäristö- ja energiatehokkuusjärjestelmien sertifikaattien määräaikaisauditointi hyväksyttiin ilman poikkeamia. Myös Vaskiluodon Voima selvisi auditoinnista hyvin vähäisillä poikkeamilla.

Auditoinnit ylläpitävät energiatehokkuutta ja vastuullisuutta

Ulkoisten auditointien lisäksi EPV:ssä tehdään konsernin sisäisiä kohdeauditointeja, jotka kohdistuvat EPV Energia Oy:n konserniyhtiöihin. Vuonna 2020 yhtiössä tehtiin kymmenen sisäistä auditointia, jotka kohdistuivat muun muassa

• yhtiön tuotannossa ja rakenteilla oleviin tuulivoimapuistoihin
• voimalaitosten energiatehokkuuteen, siisteyteen ja kemikaaleihin
• turvetuotantoalueille

Auditointien avulla seurataan toiminnan vastuullisuutta ja auditointien tuloksia voidaan hyödyntää käytäntöjen yhtenäistämiseen eri yhtiöiden välillä. Auditointeja suunnitellessa otetaan huomioon myös mahdolliset viranomaislausunnot ja valitukset, joita auditointikohteelle on osoitettu sekä kohteessa tehdyt tapaturma- ja vaaratilannehavainnot.

Jokaiselle yhtiölle on laadittu oma auditointiohjelmansa. Auditoinnit raportoidaan ja tuloksista tiedotetaan riittävällä tasolla kohdeyhtiön edustajia sekä alueella toimivia pääurakoitsijoita. Tarvittavien korjaavien toimenpiteiden toteutusta seurataan EPV Energian toimesta sekä mahdollisesti ylimääräisten tarkastuskäyntien avulla.

Energiatehokkuutta kehitetään väsymättä

Vuonna 2021 energiatehokkuuskehitystyö jatkuu edelleen uusilla toimenpiteillä. Esimerkiksi Vaskiluodon Voimalla optimoidaan paineilman kulutusta ja vähennetään lämmitystä vähän käytetyistä tiloista. Seinäjoen Voimalla on meneillään esisuunnittelutyöt kaukolämpöakun rakentamisesta.

Pandemia muutti käytäntöjä ja aikatauluja

EPV Lämmön lämpövoimalaitoksissa tehtiin vuoden aikana runsaasti toimenpiteitä ja otettiin käyttöön käytänteitä, joilla pyrittiin minimoimaan koronan tartuntariskit. Pandemiasta huolimatta kaikkien laitosten vuosihuollot tehtiin ajallaan, laitokset olivat tuotannossa eikä henkilökuntaa päässyt altistumaan tai sairastumaan vuoden aikana.

Sekä Vaasan että Seinäjoen voimalaitosten ympäristöluvat uusittiin edellisenä vuonna, ja uudet ympäristöluparajat olisivat astuneet voimaan heinäkuussa 2020. Koronapandemian tuomat rajoitteet työvoiman liikkuvuudessa estivät päästövähennysinvestointien valmistumiset määräajan puitteissa. ELY-keskus myönsi molemmille laitoksille jatkoaikaa investointien loppuun saattamiseen. Seinäjoen Voimalla työ valmistui vuoden 2020 loppuun mennessä, Vaskiluodon Voimassa se hoidetaan keväällä 2021. Modernisoinnin myötä molemmissa voimalaitoksissa asennettiin uudet SNCR-laitteistot, eli urearuiskutusjärjestelmät, joilla hallitaan Seinäjoen ja Vaasan laitosten typenoksidipäästöjä. Lisäksi Seinäjoelle tehtiin suuri investointi rikkiä sitovaan kalkinsyöttöjärjestelmään. Sekä Seinäjoella että Vaasassa muutettiin kattilan palamisilman vaiheistusta typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Typenoksidit muodostuvat tietyssä lämpötilassa, joten kattilan ja ilmojen säätämisellä päästöt saadaan laskemaan. Tämä on yksi päästöjen alentamisen primäärikeinoista, ja se vähentää kemikaalien tarvetta ja ilmastorasitusta.

Nämä toimenpiteet ovat laitosten elinikää ajatellen suuria, useiden miljoonien investointeja. Näillä toimenpiteillä pystytään ympäristöluvan mukaisesti hallitsemaan päästöjä asetettujen uusien rajojen puitteissa.

Turvetuotantoalueiden kestävää jälkikäyttöä suunniteltiin

Huoltovarmuusmielessä turve oli EPV:lle edelleen tärkeä polttoaine, mutta myös turvetuotantoalueiden jälkikäyttö oli vahvasti pöydällä vuonna 2020. Alueiden jatkokäyttösuunnittelu ja alueista luopuminen etenivät edelleen. Suunnittelussa on esimerkiksi Lapualla toimineen turvetuotantoalueen hyödyntäminen teollisen mittakaavan aurinkopuistoalueena.

Käytöstä poistunut turvetuotantoalue heinittyy ja puskittuu melko nopeasti, usein jo muutamassa vuodessa. Kasvun lähtöön vaikuttavat jätetyn turvekerroksen paksuus, pohjan topografia, vesitalous, pohjamaan läheisyys ja -laji, lähellä oleva siementävä kasvillisuus jne. Kasvuolosuhteita eri tarkoituksiin pystytään parantamaan esimerkiksi:

• muokkauksella
• vesitalouden optimoinnilla
• lannoituksella
• kalkituksella.

Turvetuotannon jälkikäyttö päätetään yleensä tapauskohtaisesti. Jälkikäyttövaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi:

• aurinkovoiman tuotanto
• kasviviljely
• metsittäminen
• lintukosteikon toteuttaminen.

Turvesuosta teollisen mittakaavan aurinkovoimapuisto

EPV Energia on aloittanut teollisen mittakaavan aurinkovoiman suunnittelun omille turvesoilleen, jotka ovat poistumassa käytöstä. Niiltä on jo aiemmin poistettu kasvillisuuskerros ja luonto on vähäistä, koska turvesuo säilyy kasvittomana tuotantovaiheen ajan.

Keskitymme aurinkovoimassa muutamaan suuren mittakaavan tuotantoalueeseen. Hyödyntämällä käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet aurinkovoimapuistoina ei edellytä uusia puuston, kantojen tai kasvillisuuden pintakerroksen raivaustoimia, jotka vähentäisivät hiilinielua. Lisäksi poistuvien turvesoiden käyttäminen aurinkotuotannossa ei lisää painetta kasvinviljelylle tai muulle maataloudelle kuten karjataloudelle.

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin huomioiminen kaikessa maankäytössä on tärkeää.

Biodiversiteetillä tarkoitetaan kolme eri tasoa:

1. lajin sisäistä eli geneettistä monimuotoisuutta
2. lajimonimuotoisuutta
3. ekosysteemien monimuotoisuutta

Kaikkein useimmin biodiversiteetillä tarkoitetaan lajien runsautta. Mitä enemmän lajeja, sitä korkeampi lajien monimuotoisuus. Ekosysteemien monimuotoisuus tarkoittaa elinympäristöjen runsautta. Esimerkiksi keskellä kuivaa kangasmetsää monimuotoisuus voi ollakin alhainen, kun ainoana elinympäristönä on kuiva kangasmetsä.