Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laadintaperiaatteet
EPV Energia Oy tytäryhtiöineen muodostaa EPV Energia konsernin. Konsernin emoyhtiön, EPV Energia Oy:n rekisteröity kotipaikka on Vaasa. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytär- ja osakkuusyritykset lukuun ottamatta Voimapiha Oy:tä.
EPV Energia Oy omistaa Suomen Energiavarat Oy:n kaikki A-sarjan osakkeet. Tilinpäätöstä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, koska Suomen Energiavarat Oy on perustettu erityistä tarkoitusta varten ja omistetuilla A-sarjan osakkeilla ei ole osinko-oikeutta. Osakkuusyhtiö Voimapiha Oy:tä ei myöskään ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, koska omistetuilla A-sarjan osakkeilla ei ole osinko-oikeutta.
Tytäryhtiöt ovat pääosin emoyhtiön perustamia ja ne on yhdistelty hankintamenomenetelmän mukaan. Poikkeuksen muodostaa Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy, joka on yhdistelty pääomaosuusmenetelmän mukaan. Verkkoliiketoimintaa harjoittavasta tytäryhtiöstä maksettu hankintahetken oman pääoman määrän ylittävä osuus kauppahinnasta (konserniaktiiva) on kohdistettu siirtoverkostoon.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu.
Vähemmistöosuudet on eroteltu tilikauden tuloksesta ja omasta pääomasta sekä esitetty tuloslaskelmassa ja taseessa omana eränään.
Kertynyt poistoero on jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Tuloslaskelman poistoeron muutos on jaettu tilikauden tulokseen ja laskennallisen verovelan muutokseen.
Osakkuusyhtiöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmän mukaan. Tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen tuloksesta ja poistoerojen muutoksesta laskennallisella verovelalla vähennettynä.
Taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus osakkuusyrityksen omista pääomista ja verovelalla vähennetyistä kertyneistä poistoeroista.
Pysyvät vastaavat
Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon suunnitelman mukaisilla poistoilla ja saaduilla avustuksilla vähennettynä. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan.
| Pitoajat ovat: | |
|---|---|
| Aineettomat oikeudet (kantaverkon liittymismaksut) | 20 vuotta |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 5 – 40 vuotta |
| Liikearvo | 5 – 15 vuotta |
| Rakennukset ja rakennelmat | 5 – 30 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 5 – 52 vuotta |
| Siirto- ja jakeluverkosto | 30 vuotta |
Turpeen tuotantoon suunniteltujen suoalueiden hankintamenoista joutomaan ja puuston osuus on kirjattu maa-alueisiin. Muilta osin suoalueiden hankintamenot on kirjattu turvevaroihin ja keskeneräisiin turvehankintoihin.
Suoalueen valmistuttua siirretään luvan saaneen alueen keskeneräiset turvehankinnat turvevaroiksi, joista tehdään substanssipoistot käytön mukaan. Tilikauden aikana on EPV Bioturpeen turvevaroihin tehty kertaluonteinen arvonalentumiskirjaus, koska polttoturpeen tuotto-odotukset ovat pienentyneet olennaisesti.
Tuulivoimahankkeisiin välittömästi liittyvät kustannukset on kirjattu keskeneräisiin hankintoihin. Ne ovat osa investointien valmistelua. Hankkeiden loppuunsaattamisen edellytyksiä tarkastellaan hankekohtaisesti vuosittain.
Tilikaudella aktivoitujen koneiden ja laitteiden osalta on joissakin tytäryhtiöissä tehty verohuojennuslain sallima korkeampi poisto.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on pääosin arvostettu FIFO-periaatteella hankintamenoon. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno on tilinpäätöspäivänä alkuperäistä hankintamenoa pienempi, erotusta ei omakustannusperiaatteesta johtuen kirjata kuluksi.
Päästövähenemät ja -oikeudet
Päästövähenemien hankinta ja niihin liittyvät välilliset menot on kirjattu aineettomien oikeuksien erään päästövähenemät. Vastikkeetta saadut päästöoikeudet ovat taseen ulkopuolista varallisuutta.
Syöttötariffijärjestelmä
Syöttötariffijärjestelmä käsittää tuuli-, biokaasu-, metsähake- ja puupolttoainevoimalalle maksettavan sähkön markkinahinnan tai päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuvan tuotantotuen eli syöttötariffin.
Syöttötariffijärjestelmän perusteella saatu tuki on kirjattu yhtiön liikevaihtoon.
Johdannaisten käsittely
Vaihtuvakorkoisten lainojen korkosidonnaisuusaikaa on pidennetty koronvaihtosopimuksin soveltaen suojauslaskennan periaatteita. Johdannaissopimuksia ei ole kirjattu taseeseen. Korkoriskin hallintaan käytettyjen johdannaisten korkotuotot ja -kulut on jaksotettu sopimusajalle, ja niillä on oikaistu suojattavien lainojen korkokuluja. Johdannaissopimusten nimellisarvot, käyvät arvot sekä muut keskeiset tiedot on esitetty liitetiedoissa.
Eläketurva
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.
