Hallituksen toimintakertomus 2020

EPV Energia Oy (EPV) on energian hankintaan erikoistunut omakustannusperiaatteella toimiva yhtiö. Tavoitteena on toimittaa hinnaltaan kilpailukykyistä sähköä omistajille ja varmistaa edullinen sähkönhankinta muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhtiön strateginen tavoite on, että energian hankinta on päästötöntä ja kilpailukykyistä. Energian hankinta tapahtuu pääosin omistettujen tuotanto-osuuksien ja oman tuotannon välityksellä. EPV:n vuonna 2020 hankkima sähkömäärä oli 3 850 (4 343) GWh. Se vastaa 4,8 (5,0) prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.

TILIKAUDEN TAPAHTUMAT

Toimintaympäristö

Pohjoismaissa sähkönkulutus vuonna 2020 oli alustavien tilastojen mukaan 2,5 prosenttia edellistä vuotta matalampi eli 383 (392) TWh. Suomessa sähkönkulutus vuoden 2020 aikana oli 80,9 (86,1) TWh, joka on noin 6,0 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Teollisuuden osuus käytetystä sähköstä oli 46 prosenttia ja muun kulutuksen 54 prosenttia. Teollisuuden sähkönkulutus laski viime vuonna 8,2 % muun sektorin sähkönkulutuksen laskiessa 3,8 prosenttia. Häviöiden osuus sähkönkulutuksesta oli noin 3 prosenttia.

Sähkön hankinnasta katettiin vuonna 2020 tuonnilla 18,5 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 81,5 prosenttia. Ydinvoima kattoi sähkön käytöstä noin 27,6, sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) 21,9, vesivoima 19,3 sekä muu erillistuotanto 2,7 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli 9,6 prosenttia. Uudempana tilastoituna sähköntuotantomuotona aurinkovoiman osuus oli 0,3 prosenttia. Sähkön nettotuonti Ruotsista kasvoi 17 prosenttia. Tuonti Venäjältä väheni peräti 63 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ollen alimmalla tasolla 30 vuoteen. Sähkön nettovienti Viroon lähes tuplaantui noin 6,6 TWh:iin. Näiden muutosten seurauksena sähkön nettotuonti Suomeen laski 25 prosenttia edellisvuodesta ollen nyt 14,9 TWh.

Pohjoismaiden lumi- ja vesivarastot eli hydrologinen tase pysyi pitkänajan keskiarvotason yläpuolella lähes koko vuoden 2020. Vesivoimatuotantoon liittyvää vaihtelua kuvaa hyvin se, että hydrologinen balanssi oli vuoden aikana korkeimmillaan 26 TWh yli pitkänajan keskiarvotason ja alimmillaan 3 TWh keskiarvon alapuolella. Varastot olivat vuoden 2020 alussa 3 TWh keskiarvotason alapuolella ja vuoden lopussa 11 TWh keskiarvotason yläpuolella. Vuodenvaihteessa pohjoismaiset vesivarastot olivat yhteensä noin 99 TWh.

Suomen sähköntuotannon CO2 -päästöt olivat vuonna 2020 4,1 miljoonaa tonnia, joka on 24 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hiilidioksidipäästöjen lasku selittyy lähinnä poikkeuksellisen lämpimällä vuodella. Myös alan yritysten tekemät pitkäjänteiset investoinnit näkyvät päästömäärien muutoksessa. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 85-prosenttisesti hiilidioksidivapaata. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 51 prosenttia sähköntuotannosta. Kotimaiset polttoaineet kattoivat tuotannosta 55 prosenttia.

Koronaepidemian seurauksena EPV:ssä siirryttiin etätyöskentelyyn kevään 2020 aikana kaikkien niiden työntekijöiden osalta, joiden työtehtävät olivat hoidettavissa etätyönä. Etätyöskentelyn toimintaedellytyksiä parannettiin kuluvan vuoden aikana erityisesti työvälineiden osalta. Myös työergonomiaan pyrittiin kiinnittämään huomiota. Voimalaitos- ja verkkotoiminnan osalta toiminta jatkui normaalina, mutta koronan seurauksena tarkistettiin turvallisuuskäytäntöjä vastaamaan viranomaisten ohjeistusta. Kaikilta osin on noudatettu viranomaisten antamia ohjeita ja niitä on seurattu säännöllisesti.

Tuotanto

EPV:n sähkön hankinnasta katettiin vuonna 2020 ydinvoimalla 31,8 prosenttia, tuulivoimalla 22,5 prosenttia, sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) 22,5 ja vesivoimalla 11,4 prosenttia. Markkinasähkön osuus hankinnasta oli 11,8 prosenttia. Puhtaan lauhdutusvoiman osuus EPV:n sähkönhankinnassa on nollaantunut.

EPV:n sähkönhankinnan CO2 -päästöt olivat vuonna 2020 0,51 miljoonaa tonnia, joka on 22 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. EPV:n tuotanto-osuuksilla tuotettu sähkö oli viime vuonna 85-prosenttisesti hiilidioksidivapaata. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 44 prosenttia sähköntuotannosta. Kotimaiset polttoaineet kattoivat tuotannosta 85 prosenttia.

Omistusyhteysyritys Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluodon 1 ja 2 -ydinvoimalaitosten tuotantomäärä vuonna 2020 oli yhteensä 14 587 (14 751) GWh, joka on yhteissummana yhtiön historian neljänneksi korkein. Normaalien vuosihuoltojen lisäksi molemmilla laitoksilla oli yksi merkittävä kylmäseisokin vaatinut käyttökeskeytys. EPV:n suora omistusosuus Teollisuuden Voimassa on 6,6 prosenttia ja sähköenergiaa hankittiin omistusosuutta vastaavasti 956 (965) GWh.

TVO:lta elokuussa 2020 saadun ja laitostoimittajan ilmoittaman uuden aikataulun mukaan Olkiluoto 3 -laitosyksikkö liitetään ensimmäistä kertaa valtakunnan verkkoon lokakuussa 2021 ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

EPV Tuulivoima Oy (100 %) on keskittynyt tuulivoimapuistojen rakentamiseen ja tuulisähkön tuotantoon Pohjanmaan rannikkoalueella sekä sisämaassa. EPV Tuulivoiman toiminnassa olevat tuulivoimapuistot sijaitsevat Vaasan Torkkolassa (16 turbiinia), Ilmajoen Santavuorella (17 kpl), Kristiinankaupungin Metsälässä (34 kpl) sekä Teuvan Paskoonharjulla (2 kpl). Yhtiö rakentaa parhaillaan Paskoonharju 2 -tuulivoimapuistoa (21 kpl) Teuvalle. Lisäksi EPV Tuulivoimalla on hallussaan rakentamattomia lainvoimaisia rakennuslupia uusille voimaloille. EPV Tuulivoima Oy:n tuotantovuosi oli tuotantomäärältään historiansa korkein ja ylitti edellisen vuoden ennätyksen 14 prosentilla. Yhtiön sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2020 oli yhteensä 775 (678) GWh.

Osakkuusyhtiö (50 %) Rapid Power Oy:n vesivoimatuotanto Norjassa on perustunut 15-vuotiseen leasing-sopimukseen Ranan vesivoimalaitoksesta. Leasing-sopimus on päättynyt vuoden 2019 lopussa. Vuoden 2020 sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 0 (512) GWh.

Omistusyhteysyritys Pohjolan Voima Oyj on omakustannusperiaatteella toimiva sähkönhankintayhtiö, joka toimittaa omakustanteista sähköä omistajilleen. EPV:n omistusosuus Pohjolan Voimassa on 5,5 (5,5) prosenttia ja osakkuuden perusteella sähköä hankittiin yhteensä 442 (434) GWh.

Tytäryhtiö Seinäjoen Voima Oy:n (100 %) liiketoiminta on alkanut maaliskuussa 2018. Yhtiön Seinäjoen voimalaitoksen sähköntuotanto vuonna 2020 oli 299 (431) GWh. Kaukolämpöä tuotettiin yhteensä 361 (425) GWh. Seinäjoen voimalaitoksen vuosihuollossa tehtiin normaalien tarkastus- ja kunnossapitotöiden lisäksi voimalaitoskattilan yläilmakanaviston muutosten valmistelutöitä sekä uusittiin kalkinsyöttöjärjestelmä tulevia ympäristövaatimuksia ennakoiden myös vuoden 2020 aikana.

Osakkuusyhtiö Vaskiluodon Voima Oy:n (50 %) Vaskiluoto 2-voimalaitoksen vuoden 2020 sähkön tuotanto oli 501 (679) GWh. Kaukolämpöä tuotettiin yhteensä 269 (422) GWh. EPV hankki omistuksensa perusteella sähköenergiaa yhteensä 233 (311) GWh. Vaasan voimalaitoksen vuosihuollossa tehtiin normaalien tarkastus- ja kunnossapitotöiden lisäksi voimalaitoskattilan yläilmakanaviston muutoksia tulevaisuuden kiristyviä typenoksidien päästörajoja ennakoiden. Yhtiö otti 1.11.2020 käyttöön Vaasan Voima Oy:ltä vuokratun lämpövaraston.

Voimapiha Oy (17 %) tuottaa vesivoimalla sähköä Ruotsissa. Voimapiha omistaa täysin omistamansa tytäryhtiön Voimapiha AB:n kautta 25,7 prosenttia Vattenfall Kraftgården Ab:n osakekannasta. Kraftgårdenin omistamat vesivoimalaitokset sijaitsevat Ruotsin merkittävimpiin vesivoimavarantoihin kuuluvassa Indalsälven-joessa ja Voimapihalla on noin 161 MW tuotantoteho-osuus, joka vastaa noin 866 GWh keskimääräistä vuosituotantoa.  Voimapihan toimittama sähkömäärä oli vuonna 2020 yhtiön toiminta-ajan uusi ennätys. Seitsemännen kokonaisen toimintavuotensa aikana Voimapiha Oy toimitti EPV:lle Ruotsissa tuotettua vesivoimasähköä yhteensä 323 (283) GWh.  Ruotsin vesivoimalaitosten kiinteistöveroa on laskettu portaittain vuosien 2017-2020 aikana. Tämä on ollut positiivinen asia ruotsalaisille vesivoimatuottajille, koska kiinteistövero on vesivoimatuotannossa merkittävä kustannuserä.

Tornion Voima Oy on EPV:n tytäryhtiö (100 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Tornion terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä kaukolämpöä ja prosessihöyryä Tornion terästehtaalle ja kaukolämpöä Tornion Energia Oy:lle. Sähköntoimitus EPV:lle oli yhteensä 153 (172) GWh.

Raahen Voima Oy on EPV:n osakkuusyhtiö (25 %), joka tuottaa sähköä ja lämpöä Raahen terästehtaan yhteydessä. Laitoksen tuottamasta energiasta toimitetaan yhteistuotantosähköä EPV:lle sekä sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä Raahen terästehtaalle sekä kaukolämpöä Raahen Energia Oy:lle. Sähköntoimitus EPV:lle vuonna 2020 oli yhteensä 122 (129) GWh, joka tuotantomääränä on lähihistorian pienin.  Keskeinen syy oli terästehtaalla olleet tuotannon keskeytykset.

Rajakiiri Oy:n (65 %) Torniossa sijaitsevan tuulivoimapuiston tuotantovuosi oli tuotantomäärältään historiansa korkein ja ylitti edellisen vuoden ennätyksen 20 prosentilla. Yhtiön koko sähköntuotanto oli yhteensä 152 (126) GWh, josta sähköntoimitus EPV:lle oli 93 (78) GWh.

Suomen Merituuli Oy on yhteisyritys, jonka tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa merituulivoimaloita Suomenlahdelle ja Pohjanlahdelle. Yhtiöllä on merituulivoimaan tähtääviä kehityshankkeita.  EPV:n omistusosuus yhtiössä on 50 %.

Vaasan Voima Oy (100 %) perustettiin vuonna 2019. Yhtiö rakensi Vaasan Vaskiluotoon energiavaraston, jossa hyödynnettiin vanhaa maanalaista öljyvarastoluolastoa. Varaston lataus- ja purkuteho on noin 100 MW ja varastoitava energiamäärä noin 7 – 9 GWh. Investointikustannukset olivat noin 5 miljoonaa euroa ja investointi valmistui tekniseen käyttökuntoon vuoden 2020 keväällä, jonka jälkeen aloitettiin lämpövaraston alkulataus. Lämpövarasto toimii kesäaikoina Vaasan Sähkön lämpövarastona hyödyntämässä Vaasan alueella syntyvää hukkalämpöä. Talviaikoina lämpövarasto on Vaskiluodon Voiman käytössä. Investointi mahdollistaa pidemmällä tähtäimellä myös tuuli- ja aurinkoenergian käytön lämmön tuottamisessa entistä joustavammin, samalla säilyttäen mahdollisuuden Vaasan alueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen.

Alueverkkoyhtiö

Tytäryhtiö EPV Alueverkko Oy (100 %) harjoittaa sähkönsiirto- ja verkkoliiketoimintaa Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Torniossa, Kokkolassa sekä Iijoella pääosin omistamallaan voimansiirtoverkolla.  EPA:n siirtoverkon kautta kulutukseen välitetyn energian määrä oli toimintavuoden aikana 4 972 (5 391) GWh. Yhtiön verkkoon vastaanotettiin tuotantolaitoksilta sähköenergiaa 3 340 (2 913) GWh siirrettäväksi kulutukseen ja kantaverkkoon. Uusia verkkohankkeita valmistui vuoden aikana useita ja verkkoon liitettiin yksi uusi asiakas. PVO-Vesivoima Oy:n ja EPA:n välisen järjestelyn mukaisesti Maalismaan sähköaseman omistus siirtyi EPA:lle 1.3.2020. EPA:n verkkoon on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella liitetty merkittävä määrä tuulivoimatuotantoa. Lisäksi verkkoalueella on rakenteilla, luvitettuna ja luvitusvaiheessa useita tuulivoimapuistoja. Täyttääkseen verkkoluvan vaatimuksen liittämisvelvoitteesta, on yhtiöllä suunnitteluvaiheessa useita voimajohto- ja sähköasemahankkeita, joiden investointipäätökset etenevät tulevien siirtotarpeiden mukaisesti.

Kulunut vuosi oli Energiaviraston verkkoliiketoiminnan 5. valvontajakson (2020 – 2023) ensimmäinen vuosi. Kuluneen toimintavuoden osalta sallittu tuotto on alustavan laskelman mukaan hieman ylituoton puolella.  Valvontajakson ensimmäisen vuoden ja edellisen valvontajakson kumulatiivinen sallittu tuotto on laskelman mukaan edelleen alituotolla.

Muut yhtiöt

EPV Tase Oy:n (100 %) tehtävänä on tuottaa energiatasehallintaan liittyviä palveluja EPV:n osakkaille ja EPV:n omistamille tai osaomisteisille energiantuotantoyhtiöille. Yhtiön tilikauden toiminta on vastannut odotuksia, vaikka liikevaihto oli edellisvuotta alhaisempi. 

Suomen Energiavarat Oy (SEV) on perustettu erityistä tarkoitusta varten. Sen tavoitteena on Vapo Oy:n osakkeenomistajana kehittää Vapon toimintaa strategisena päämääränä omistaja-arvon kasvattaminen. EPV omistaa SEV:in kaikki A-osakkeet ja 3,9 % B-osakkeista.

Tilikauden aikana Vapo on sopinut tytäryhtiönsä Nevel Oy:n myynnistä ranskalaiselle sijoitusyhtiö Ardianille. Nevelin velaton kauppahinta oli noin 656 miljoonaa euroa. Energiaturpeen käytön vähentyessä sekä Nevel-kaupan seurauksena Vapon omistuksen strateginen merkitys tullaan arvioimaan uudestaan.

EPV Bioturve Oy:n (100 %) toiminnan pääpainopiste on ollut turvetuotannossa ja bioenergialiiketoiminnassa. Kuluneen kesän ja syksyn suotuisten olosuhteiden ansiosta turvetuotanto onnistui kohtalaisesti. Myös bioenergiatoimitusten laatu säilyi edelleen hyvänä. Ympäristöturveliiketoiminnassa vuokraperusteisten ja ostosopimusten mukaisilta alueilta tuotettiin mm. ympäristö- ja kuiviketurvetta kaikkiaan 197 000 m3. Yhtiö teki tilikauden aikana turvevaroihin 0,57 M€:n kertaluonteisen arvonalennuskirjauksen. Arvonalennus kohdistuu turvevarojen polttoturpeeseen, jonka tulonodotus on pienentynyt olennaisesti.

EPV Teollisuusverkot Oy:n (90 %) tilikauden aikana EPV Teollisuusverkot Oy ja Outokumpu Stainless Oy sopivat merkittävästä verkko-omaisuusjärjestelystä, jolla Keminmaa-Sellee 400 kV voimajohdon, Selleen 400/110 kV sähköaseman ja 400/110 kV muuntajan omistus sekä käyttö- ja kunnossapitovastuu siirtyivät EPV Teollisuusverkoille. Kokonaisuuteen sisältyi myös osapuolten välinen yhteistyösopimus, jonka mukaisesti EPV Teollisuusverkot toteuttaa Selleen sähköaseman laajennuksen. Laajennus sisältää uuden rinnakkaisen 400/110 kV muuntajan tarvittavine kytkinkenttineen sekä toisen 110 kV voimajohdon Sellee-Röyttä välille.

Tytäryhtiö Vaskiluodon Teollisuuskiinteistöt Oy (100 %) harjoittaa teollisuus-, toimisto- ja varastotilojen vuokrausta. Tilat sijaitsevat voimantuotannon vara-alueeksi luokitellulla alueella.

Manga LNG Oy (5 %) perustettiin vuonna 2013. Yhtiön tavoitteena on toimittaa pitkällä aikavälillä kilpailukykyisesti nesteytettyä maakaasua osakkailleen. Yhtiön varsinainen toiminta alkoi syyskuussa 2019.

LIIKEVAIHTO, LIIKEVOITTO JA TULOS

EPV Energia -konsernin liikevaihto oli 293,4 (343,4) miljoonaa euroa. Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta oli 192,9 (240,8) miljoonaa euroa ja muun liiketoiminnan 100,5 (102,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon aleneminen johtuu pääosin tuotantokapasiteetin edeltävää vuotta alhaisemmista tuotantomääristä.

Konsernin liiketulos oli voitollinen 22,8 (25,3) miljoonaa euroa. Hyvä tulos on seurausta alhaisen sähkön markkinahinnan vuoksi kohonneista tuulivoiman syöttötariffituloista. Tilikauden nettorahoituskulut olivat 5,0 (5,2) miljoonaa euroa. Konserni­tilinpäätöksen mukainen tilikauden tulos oli 13,0 (15,8) miljoonaa euroa.

EPV Energia Oy toimii omakustannusperiaatteella. Osakkaat maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi

RAHOITUS JA INVESTOINNIT

Konsernin taseen loppusumma kasvoi 879,6 (836,6) miljoonaan euroon. Pitkäaikainen vieras pääoma oli 354,4 (299,9) miljoonaa euroa ja lyhytaikainen 108,1 (137,4) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 44,6 (45,3) %, joka on yhtiön asettaman tavoitetason mukainen.

Konsernin maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden. Likvidejä varoja ja sijoituksia oli vuoden lopussa yhteensä 78,3 (68,9) miljoonaa euroa. Käyttämättömiä valmiusluottoja oli vuoden lopussa 80 miljoonan euron arvosta.

Konsernin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 70,5 (21,3) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 55,7 (41,1) miljoonaa euroa. OL3-hankkeeseen liittyvät osakaslainasaamiset lisääntyivät 21,2 (0,0) miljoonalla eurolla. Investoinnit rahoitettiin nostamalla pitkäaikaisia lainoja 53,6 miljoonaa euroa ja osakeanneilla 9,0 miljoonaa euroa.

Korkoriskiltä on suojauduttu koronvaihtosopimuksin. Johdannaisten osalta on lisätietoa liitetiedoissa.

OSAKKAAT, YHTIÖKOKOUS JA HALLITUS

Osakkaat

Osakkaiden omistusosuudet vuoden 2020 lopussa olivat seuraavat:

2020 (%)2019 (%)
Alajärven Sähkö Oy1,411,41
Cumel Oy0,320,32
Helen Oy6,136,21
Imatran Seudun Sähkö Oy0,360,36
Jylhän Sähköosuuskunta4,084,08
JärviS-Energia Oy *1,701,69
Kaakon Energia Oy0,380,38
KSS Energia Oy0,660,66
Kymppivoima Oy8,938,92
Lahti Energia Oy8,868,87
Lehtimäen Sähkö Oy0,570,57
Oulun Energia Oy2,112,13
Outokumpu Oyj1,371,39
Oy Perhonjoki Ab1,771,77
Rauman Energia Oy0,930,93
Seinäjoen Energia Oy10,6710,65
Vaasan Sähkö Oy40,4040,31
Vantaan Energia Oy8,368,34
Vimpelin Voima Oy 0,470,47
Äänekosken Energia Oy0,520,52
Yhteensä100,00100,00

Yhtiökokoukset

Vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2020 ja siinä käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 26.6.2020 päätettiin täydentää hallitusta Eero Seesvaaran siirtyessä eläkkeelle. Jouni Haikarainen valittiin Seesvaaran tilalle yhtiön hallituksen uudeksi varsinaiseksi jäseneksi.

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 15.12.2020 päätettiin osakaslainasitoumusten antamisesta TVO:lle ja PVO:lle sekä osakaslainasitoumusten tekemisestä yhtiön A1- ja A3-sarjojen omistajien kanssa

Hallitus

Hallitukseen kuuluivat vuonna 2020 yhtiökokouksen valitsemina varsinaisina jäseninä Olli Arola, Stefan Damlin, Vesa Hätilä, Miapetra Kumpula-Natri, Jari Lepistö, Anders Renvall, Joakim Strand, Markku Vartia, Juha-Pekka Weckström ja Eero Seesvaara aina ylimääräiseen yhtiökokoukseen 25.6. saakka, jolloin uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Jouni Haikarainen.

Hallituksen varajäsenet olivat Kyösti Jääskeläinen, Ahti Källi, Kari Roos, Jukka Ylitalo ja Hans-Alexander Öst.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Miapetra Kumpula-Natri ja varapuheenjohtajana Jouni Haikarainen.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajana toimi DI Rami Vuola.

Tilintarkastajat

Yhtiökokouksessa valittiin varsinaisiksi tilintarkastajiksi vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka kestäväksi toimikaudeksi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana Mikko Rytilahti, KHT ja Kristian Berg, KHT sekä varatilintarkastajiksi Anders Svennas, KHT ja Marja Huhtala, KHT.

HENKILÖSTÖ

Henkilökunnan keskeisiä tehtäviä ovat energianhankinta ja -siirto sekä voimalaitos- ja verkkoliiketoiminnan omaisuuden tehokas hallinnointi. Tavoitteena on tuottaa lisäarvoa yhtiön osakkaille ohjaamalla omistuksia sekä valvoa niihin liittyviä toimintakokonaisuuksia.

EPV Energia -konsernin henkilöstön osaamisen ylläpitäminen on keskeisessä roolissa, jotta liiketoiminnan kannattavuus voidaan varmistaa sekä ylläpitää liiketoiminnan jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstön osalta kehitystoimenpiteitä on kohdistettu osaamisen kehittämiseen, esimiesten valmentamiseen ja lisäksi yhtiö on tukenut työtekijöitä huolehtimaan omaehtoisesti terveydestään. Henkilökunnalta kerätään säännöllisesti palautetta, jota hyödynnetään toiminnan ja johtamisen kehittämisessä. Yhtiö pyrkii ylläpitämään henkistä ja fyysistä toimintakykyä ja siten edistää työssä jaksamista.

Konsernin henkilökunnan lukumäärä oli vuoden aikana keskimäärin 115 (106) henkilöä.  Vuoden 2020 lopussa EPV Energian palveluksessa oli 56 (52) henkilöä, EPV Alueverkon palveluksessa 4 (4), Tornion Voima Oy:n palveluksessa 27 (22) ja Seinäjoen Voima Oy:n 25 (28) henkilöä. Koko konsernin henkilöstöstä vuoden 2020 lopussa oli ylempiä toimihenkilöitä yhteensä 50, toimihenkilöitä 30 ja työntekijöitä yhteensä 32.

Henkilöstön osalta vuosi 2020 oli poikkeuksellinen. EPV Energian konserniyhtiöissä varauduttiin mahdollisiin koronavirustartuntoihin, joita ennaltaehkäistiin monin toimenpitein. Yhtiössä sisäinen ohjeistus aloitettiin helmikuun lopussa ja mm. vältettiin matkustamista, siirryttiin mahdollisuuksien mukaan etätyöhön, rajoitettiin vieraiden pääsyä työtiloihin, karsittiin erilaisia tilaisuuksia sekä siirryttiin sähköiseen toimintaympäristöön. Korona-aikana on kiinnitetty erityistä huomiota työssäjaksamiseen.

KÄYNNISSÄ OLEVAT OIKEUSPROSESSIT

Yhtiöllä ei ole tiedossa voimassa olevia oikeusprosesseja.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tornion Voima Oy ja Outokumpu Stainless Oy ovat tehneet kaupan kaukokylmä-laitoksesta, kahdesta lämmöntalteenoton kattilasta, kaukolämpöakusta sekä merivesipumppaamosta. Kaupan kohteet siirtyivät Tornion Voiman omistukseen vuoden 2021 alussa.

Valtioneuvosto on antanut 28.1.2021 eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esitys pyrkii tasaamaan sähkönjakelun hintojen nousua ja leikkaamaan verkkoyhtiöiden sallittua tuottoa.

Yhtiöllä ei ole tiedossa muita sellaisia olennaisia tilikauden jälkeisiä tapahtumia, joita ei ole mainittu toimintakertomuksessa tai liitetiedoissa.

ARVIO RISKEISTÄ

EPV:n liiketoiminnot altistuvat useille taloudellisille, strategisille, energiapolitiikkaan ja -sääntelyyn liittyville riskeille. Lisäksi toimintaan liittyy normaalit yritystalouden ja operatiivisen toiminnan riskit. Liiketoiminnan kannattavuuden kannalta keskeisin vaikuttava tekijä on pohjoismaisen sähkön tukkuhinnan kehitys, johon pääasiallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä hydrologinen tilanne.

Energiasektori on vahvasti säännelty toimiala. Muutokset sääntelyssä ja verotuksessa heijastavat usein vallitsevaa poliittista ilmapiiriä ja ne myös saattavat muuttaa eri tuotantotapojen suhteellista kannattavuutta. Poliittisuudesta johtuen nämä muutokset ovat osin vaikeasti ennakoitavissa ja saattavat siten lisätä riskejä yksittäisissä tuotantomuodoissa. EPV ylläpitää monipuolista tuotantorakennetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtiön hankkima energia on tuotettu useilla eri tavoilla ja että yksittäisen tuotantomuodon osuutta ei kasvateta liian suureksi. Tämän lisäksi EPV on varautunut toimintaympäristön muutoksiin aktiivisella strategiatyöllä ja riskienhallintaprosessilla, joka perustuu SFS-31000 standardiin. Strategian ja riskienhallinnan pohjalta pyritään varmistamaan oikeat ja oikea-aikaiset investointipäätökset.

Yhtiöllä ei ole tiedossa muita liiketoimintaan liittyviä poikkeavia riskejä

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

EPV on jatkanut panostamistaan tutkimus- ja kehitystoimintaan sähköntuotannon eri osa-alueilla. Tärkeimpiä tutkimuksen osa-alueita ovat uusiutuvaan energiaan liittyvät hankemahdollisuudet koskien aurinkoenergialla tuotettua sähköä teollisessa mittakaavassa. Lisäksi on kartoitettu akkuteknologian soveltamista muuttuvassa pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä sekä vetyteknologian tuomia mahdollisuuksia sähköntuotannossa.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Sähkönhinnan kehityksen avaintekijöitä Pohjoismaissa ovat kysynnän ja tarjonnan tasapaino, polttoaineiden ja CO2-päästöoikeuksien hinnat sekä vesitilanne. Helmikuun 2021 alkupuolella Pohjoismaiden hydrologiset vesivarastot olivat noin 6 TWh yli pitkän ajan keskiarvotason ja 5 TWh alle vuoden 2020 vastaavan ajankohdan. Päästöoikeuksien markkinahinta vuodelle 2021 oli noin 37 euroa hiilidioksiditonnilta. Samaan aikaan sähkön keskihinta johdannaismarkkinoilla loppuvuodelle 2021 oli noin 32 euroa megawattitunnilta ja vuodelle 2022 noin 27 euroa megawattitunnilta. Suomen aluehinta oli vastaavasti 44 ja 38 euroa megawattitunnilta.

Toimivien sähkömarkkinoiden edellytys on, että sähkötehon riittävyys kyetään turvaamaan myös normaalista poikkeavissa tilanteissa. Tällaisia poikkeuksellisia tilanteita ovat esimerkiksi mittavat tuotannon tai siirtoyhteyksien häiriötilanteet tai pitkään kestävä pakkaskausi. On jokseenkin selvää, että lähivuosina tehon riittävyyteen ei kyetä merkittävästi vaikuttamaan uusia voimalaitoksia tai siirtoyhteyksiä rakentamalla. Siksi Suomenkin etu olisi, että meillä lainsäädännöllä varmistettaisiin riittävän suuren säädettävissä olevan tuotannon riittävyys maassa.

Siirryttäessä kohti hiilidioksidineutraalia tuotantoa on nähtävissä, että se muuttaa koko energiajärjestelmää ja erityisesti sähköjärjestelmää. Uusien sähkön tuotantomuotojen myötä koko järjestelmän hallittavuus vaikeutuu ja uusia teknologiaratkaisuja tarvitaan. Sähkömarkkinat ovat mukautumassa uuteen tilanteeseen ja integroivat uudet markkinatoimijat ja tuotteet osaksi markkinaa oli sitten kyse sähköautoista, kulutuksen kysyntäjoustoista, energiavarastoista tai hajautetusta tuotannosta. Tämän kehityssuunnan valossa on lisäksi nähtävissä, että Pohjoismaissa energiatoimialan lainsäädännöllinen ja verotuksellinen ympäristö tulee muuttumaan.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa, Green Deal, esitetään toimintasuunnitelma, jolla edistetään resurssien tehokasta käyttöä siirtymällä puhtaaseen kiertotalouteen ja ennallistetaan biologinen monimuotoisuus ja vähennetään saastumista. Suunnitelmassa hahmotellaan tarvittavat investoinnit ja kartoitetaan käytettävissä olevat rahoitusvälineet. Lisäksi siinä selostetaan, miten voidaan varmistaa oikeudenmukainen ja osallistava siirtymä. Energiatoimialaa näistä tavoitteista koskevat ainakin teollisuuden innovaatioiden tukeminen, irtautuminen hiilestä sekä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. EU aikoo myös antaa rahoitustukea ja teknistä apua niille, joihin vihreään talouteen siirtyminen vaikuttaa eniten. Tätä rahoitustukea kutsutaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiksi. Sen avulla aiotaan kaudella 2021–2027 saada käyttöön vähintään 100 miljardia euroa niillä alueilla, joilla siirtymän vaikutukset ovat suurimmat.

Kesäkuun lopulla EU-komissio julkaisi mittavan paketin kestävään rahoitukseen liittyviä yksityiskohtaisia ehdotuksia ja suosituksia. Julkaisu sisältää ohjeistuksia yrityksille ilmaston kannalta olennaisen tiedon raportointiin sekä määritelmiä kestävälle taloudelliselle toiminnalle, vihreille joukkovelkakirjoille ja ilmastotavoitteita edistäville vertailuindekseille. Aiemmin keväällä säädettiin asetus finanssituotteiden läpinäkyvyysvaatimuksista. Näiden ja lukuisten vapaaehtoisten toimien myötä eurooppalainen rahoitusala tähtää menestymään maailmassa, jossa kestävän kehityksen huomioimisen on oltava osa kaikkien yritysten toimintaa. Kestävän rahoituksen taksonomian vaikutuksia energia-alan olemassa olevien tai uusien investointien rahoitukseen on vielä vaikea arvioida.

EU:n pitkän aikavälin talousarvio ja Next Generation EU, joka on elpymisen vauhdittamiseen tarkoitettu väliaikainen väline, muodostavat yhdessä suurimman EU:n budjetista koskaan rahoitetun elvytyspaketin. Tämän yhteensä 1,8 biljoonan euron paketin avulla rakennetaan covid-19-pandemian jälkeistä Eurooppaa, josta on määrä tulla entistä vihreämpi, digitaalisempi ja selviytymiskykyisempi. Varovaisen arvion perusteella Suomen osuus tukipaketista tulee olemaan yli 2 miljardia euroa. Koska tukipaketti sisältää tavoitteita mm. kestävästä infrastruktuurista ja vetytaloudesta, energiateollisuudessa syntyy mahdollisuuksia hyödyntää tukipakettia tulevissa investoinneissa.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 277 516 373,28 euroa, josta tilikauden tulos on 213 852,73 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.