Vuonna 2020 EPV Lämmön liiketoiminta-alueella keskityttiin voimalaitosten kehittämiseen, modernisointiin ja huoltamiseen. Suurin askel oli lämpöenergiavaraston käyttöönotto Vaasan Vaskiluodossa. Fossiilisista polttoaineista siirryttiin hallitusti askelittain kohti uusiutuvia. Yleisesti liiketoiminta-alueen CO₂-päästöt olivat ennätyksellisen alhaiset.

Vuonna 2020 Vaasan Vaskiluodossa otettiin käyttöön Suomen suurin lämpöenergiavarasto, joka monipuolistaa alueen lämmöntuotantoa nyt ja tulevaisuudessa. Latausta suoritetaan voimalaitoksella ja energiavarastosta puretaan lämpöä alueen kaukolämpöverkkoon. Luolasto toimii optimointivälineenä osana EPV:n energiantuotantoportfoliota. Lämpöenergiavaraston yhteistilavuus on 210 000 m³ ja lataus- ja purkutehoa varastossa on 100 MW.

Innovatiivinen energiavarasto vähentää referenssivuonna laskennallisesti EPV Energian kivihiilen käyttöä 30 % ja tuo joustoa tulevaisuuden energiatuotantoratkaisuihin. Lämpövoimatuotannon johtaja Mats Söderlundin mukaan lämpöenergiavarastoa voidaan hyödyntää käytännössä tuotantomuodosta riippumatta.

– Lämpövaraston tuoma jousto on keskeinen tekijä energiantuotantojärjestelmässä myös nykyisten laitosten elinkaaren jälkeen. Paikalle rakennettua teknologiaa pystyy helposti uudistamaan ja muokkaamaan uusia käyttötarkoituksia varten. Sen yhteyteen tullaan kytkemään esimerkiksi mahdollinen tuleva vetyhanke, ja luolastoa voidaan lämmittää vaikkapa tuuli- tai aurinkovoimalla sähkökattilateknologiaa hyödyntäen, hän esittelee.

Energiavarastoa koeajettiin kesän 2020 aikana ja alkulataus suoritettiin Westenergyn jätteenpolttolaitoksen ylimääräistä lämpöenergiaa hyödyntämällä. Energiavarastoa hallinnoi Vaasan Voima Oy.

Vaskiluodon Voima integroi lämpövaraston voimalaitoksen käyttöön

Vaskiluodon Voiman voimalaitoksen energiatehokkuus paranee huomattavasti, kun sen tuotantoa voidaan optimoida yhdessä lämpövaraston kanssa. Vaskiluodon Voiman toiminta keskittyikin vuonna 2020 pitkälti lämpövaraston integrointiin ja lämpövaraston ajotapojen hallintaan.

– Varaston käyttöönottamista edelsivät tietyt prosessikytkennät ja tekniset valmistelut. Lämpövaraston prosesseja ohjataan ja säädetään voimalaitoksen valvomosta, EPV:n Operointikeskuksen ajosuunnitelman mukaisesti, Söderlund kertoo.

Vaskiluodon Voiman vuosi oli käytettävyyden osalta erittäin hyvä. Laitos oli vioista johtuen poissa verkosta ainoastaan 35 tuntia. Vuosihuolto sujui suunnitelman mukaisesti. Haastavan sähkömarkkinatilanteen vuoksi laitoksen lämmöntuotantokausi oli sopimuksellisesti lyhennetty yhdellä tuotantokaudella 6 kuukauden mittaiseksi.

Käyttöpaikkamurskain Seinäjoen Voimalle

Seinäjoen Voiman voimalaitosalueelle rakennettiin polttoaineen käyttöpaikkamurskain. Laite tehostaa laitoksen polttoainelogistiikkaa ja energiatehokkuutta. Myös polttoainemurskauksesta johtuvaa melua madallettiin uudella murskaimella.

Seinäjoen Voiman kattilassa todettiin muurausvaurioita, jotka kevättuotantokaudella alensivat voimalaitoksen käytettävyyttä. Laitos oli korjaustöiden vuoksi pois verkosta neljän viikon ajan. Muuten vuoden aikana esiintyneet viat olivat hyvin vähäisiä, ja myös laitoksen vuosihuolto sujui suunnitelmien mukaan.

Vaskiluodon Voima integroi lämpövaraston voimalaitoksen käyttöön

Vaasan ja Seinäjoen voimalaitosten elinkaaren jälkeiset tuotantomuodot ovat selvityksen alla. Mahdollisia uusia lämpötuotantomuotoja selvitetään yhdessä kaukolämpöasiakkaiden kanssa.

Pandemia muutti käytäntöjä ja aikatauluja

EPV Lämmön lämpövoimalaitoksissa tehtiin vuoden aikana runsaasti toimenpiteitä ja otettiin käyttöön käytänteitä, joilla pyrittiin minimoimaan koronan tartuntariskit. Pandemiasta huolimatta kaikkien laitosten vuosihuollot tehtiin ajallaan, laitokset olivat tuotannossa eikä henkilökuntaa päässyt altistumaan tai sairastumaan vuoden aikana.

Sekä Vaasan että Seinäjoen voimalaitosten ympäristöluvat uusittiin edellisenä vuonna, ja uudet ympäristöluparajat olisivat astuneet voimaan heinäkuussa 2020. Koronapandemian tuomat rajoitteet työvoiman liikkuvuudessa estivät päästövähennysinvestointien valmistumiset määräajan puitteissa. ELY-keskus myönsi molemmille laitoksille jatkoaikaa investointien loppuun saattamiseen. Seinäjoen Voimalla työ valmistui vuoden 2020 loppuun mennessä, Vaskiluodon Voimassa se hoidetaan keväällä 2021. Modernisoinnin myötä molemmissa voimalaitoksissa asennettiin uudet SNCR-laitteistot, eli urearuiskutusjärjestelmät, joilla hallitaan Seinäjoen ja Vaasan laitosten typenoksidipäästöjä. Lisäksi Seinäjoelle tehtiin suuri investointi rikkiä sitovaan kalkinsyöttöjärjestelmään. Sekä Seinäjoella että Vaasassa muutettiin kattilan palamisilman vaiheistusta typenoksidipäästöjen vähentämiseksi. Typenoksidit muodostuvat tietyssä lämpötilassa, joten kattilan ja ilmojen säätämisellä päästöt saadaan laskemaan. Tämä on yksi päästöjen alentamisen primäärikeinoista, ja se vähentää kemikaalien tarvetta ja ilmastorasitusta.

Nämä toimenpiteet ovat laitosten elinikää ajatellen suuria, useiden miljoonien investointeja. Näillä toimenpiteillä pystytään ympäristöluvan mukaisesti hallitsemaan päästöjä asetettujen rajojen puitteissa.

Raahen Voiman voimalaitosta huollettiin ja vesilaitos modernisoitiin

Raahen Voiman voimalaitoksen tuotanto sujui alkuvuonna normaalisti. SSAB aikaisti masuunin välikorjauksen vuodelta 2022 keväälle 2020. Tämän johdosta myös voimalaitoksen vuosihuollon sisältö muutettiin ja huoltoaikaa pidennettiin.

Vuosihuollon yhteydessä tehtiin turbiinin ja generaattorin minor revisio. Revision yhteydessä generaattorista löytyi kiilausvaurioita, jotka vaativat korjaamista ennen laitoksen ottamista uudelleen käyttöön.

– Turbiinigeneraattori TG-05 oli poissa tuotannossa toukokuusta syyskuuhun asti. Näin pitkä revisioaika vaikutti merkittävästi Raahen Voiman tuotantovuoteen, kertoo Söderlund.

Raahen Voiman vesilaitoksen modernisointi valmistui suunnitellusti vuoden aikana. Projekti alitti budjetoidun kokonaiskustannuksen, ja palvelee tulevaisuudessa sekä voimalaitosta että tehdasaluetta.

Tornion Voiman vaihtoi öljystä maakaasuun, ja energiayhteistyötä Outokummun kanssa laajennettiin

Tornion Voiman Kemin kaivoksen lämmöntuotannossa luovuttiin öljyn käytöstä ja vaihdettiin maakaasuun (LNG) onnistuneesti. Maakaasukäyttöinen lämpökattila ja maakaasulämmitysjärjestelmän raitisilmakuilu valmistuivat suunnitellusti syksyllä 2020.

Tornion Voiman ja Outokumpu Chromen energiayhteistyö laajentui. Tornion Voima osti vuoden lopussa lämmöntalteenottokattilat, kaukolämpöakun, kaukokylmälaitoksen, sekä merivesipumppaamon Outokummulta.

– Yhteistyöllä pyritään resurssien optimointiin. Samalla lämpöasiakasta pystytään palvelemaan paremmin laitosalueella, Söderlund kertoo.

Turvealueiden jatkokäytön suunnittelua ja alueista luopumista jatkettiin

Omaa turvetuotantoa hyödynnettiin tarpeiden mukaisesti, ja nostetun turpeen laatu oli erittäin hyvä sateisesta vuodesta huolimatta. Turpeiden käyttömäärien vähentämiseen liittyy vahva poliittinen paine, myös päästöoikeuskustannusten nousu vähentää turpeen käyttöä.

Huoltovarmuusmielessä turve oli EPV:lle edelleen tärkeä polttoaine, mutta myös turvetuotantoalueiden jälkikäyttö oli vahvasti pöydällä. Alueiden jatkokäyttösuunnittelu ja alueista luopuminen etenivät edelleen.

– Suunnittelussa on esimerkiksi Lapualla toimineen turvetuotantoalueen hyödyntäminen teollisen mittakaavan aurinkopuistoalueena, Söderlund kertoo.

Biomassojen käyttöä lisättiin, CO₂-päästöt ennätyksellisen alhaiset

Uusiutuvien polttoaineiden, kuten metsäpohjaisten sivutuotteiden, käyttöä lisättiin vuoden aikana. Biomassan tuontia tehtiin puolestaan Vaasan lisäksi myös Tornioon.

Energian tuotantomäärien optimoinnin ja polttoainepaletin muutosten ansiosta CHP-laitosten hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2020 historiallisen alhaiset.

 

EPV Energian sähkön hankinta

Vaskiluodon Voiman, Tornion Voiman ja Seinäjoen Voiman lämmöntuotanto yhteensä

Tornion Voiman ja Raahen Voiman sähköntuotanto